Kategoriat
Yleinen

Median kriittisyys

Media ja kriittisyys
Media katsoo velvollisuudekseen olla kriittinen. Käytännössä tämä näyttää tarkoittavan sitä, että jos jollakin asialla on 99 hyvää puolta ja yksi huono puoli niin vain tästä huonosta saa puhua. Erityisesti tämä näkyy kristillisyyttä käsittelevissä ohjelmissa. Jos haastateltava puhuisi myös kristillisyyden hyvistä puolista, haastattelija kääntää puheen itse (negatiiviseen) asiaan ”mutta nyt puhutaan tästä” eli kristillisyyden positiivisista puolista haastattelija ei kärsi puhua/kuulla.
Jos kuulijalla on vähänkin saman suuntaisia negatiivisia ajatuksia, niin ohjelma vahvistaa näitä. Jos taas puhuttaisiin myös asian hyvistä puolista, niin ehkä tämä huono puoli (huonot puolet) havaittaisiin jopa merkityksettömäksi. Tämä vain huonojen puolien (=kriittinen) esittely saa aikaan ääriajattelun ja ääriliikkeiden vahvistumista, vihaa, riitaa, erottaa ystävyksiä jne. Eikö median tarkoitus enää olekaan tieteellisen, objektiivisen tiedon välittäminen?

Katoaako sivistys, kun viihde jyllää?
Yle Radio1 21.7 2015. Professori (uskontotiede) Rene Gothoni Helsingin yliopistosta ja professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Kimmo Pietiläinen.
Sivistyshenkilöt ovat nyt hajallaan. Sata vuotta sitten ajateltiin koneiden tuomaa vapaa-aikaa käytettävän itsensä sivistämiseen. Kylän sivistäjä oli opettaja, sitten rakennettiin työväentalot ja nuorisoseurantalot. Kukin harrasti aatteensa mukaista sivistystä. Nykyään talot purettu. Viihde hävittänyt sivistyksen. Mitä viihdyttävämpää, sitä parempaa. Tulikin sivistyneiden sijaan joutilasluokka, kuten pelättiinkin käyvän.
Tiede ei enää vastaa kysymykseen; miksi näin on? Jäädään monien selitysten ja mielipiteiden varaan.
Samat tieteilijät, eri ohjelma:
Tiede nykyisin ainoaa luotettavaa tietoa, sekin pirstaloitunutta ja epäjärjestelmällistä. Sata vuotta sitten olivat kirkko, uskonnot, ideologiat, joilla oli legitimiteettiä ja joilla voitiin muuttaa arvoja, normistoja. (Yksinkertaisesti legitimiteetti tarkoittaa järjestelmän hyväksymisarvoisuutta kansalaisten silmissä.) Nyt tällaisia ei ole. Esim. työväenliike menettänyt ideologiansa.

(Miksi muuten Gothonia ja Michelseniä ei enää ole Ylessä haastateltavina? He suhtautuivat kriittisesti demokratiaan, Ay-liikkeeseen ym. ja sellaistahan ei suvaita?(samoin filosofi Juha Varto hävisi kuvioista jo aiemmin, katso lopusta hänen ajatuksiaan jo 1998)) Eri mieltä ei saa tietenkään olla myöskään SETA:n kanssa mistään sukupuolivähemmistöjä tai seksuaalisuutta koskevassa asiassa. Sateenkaari liike lippuineen, feminismi, tasa-arvo, evoluutio ja nollatoleranssi lasten fyysisessä kurittamisessa ovat myös kaiken arvostelun yläpuolella.

Omakohtaisena kokemuksenani kerron erään uskontoja käsittelevän artikkelin seurauksista (2016). Artikkelissa oli seuraavia kristinuskoa ja kristittyjä koskevia lauseita ja sanoja: ”Jumalaa ei ole olemassa ja Raamattu on maailman vanhin satukirja. Räkäinen nauru, vähämielisyys, hullu ja idiootti, saa hakata vaimonsa ja raiskata naapurin teinitytön, masentavinta paskaa.”
Mielestäni hyvä kaverini laittoi ko. artikkelin omalle seinälleen Facebookiin, josta minä sen sitten luin (olinhan hänen FB-kaverinsa). Ihmettelin suuresti, miksi hän noin teki. En tuon tapahtuman jälkeen pystynyt pitämään häntä hyvänä ystävänäni. Kuinka monen muun negatiivisten mielipiteiden vahvistamiseen (radikalisoitumiseen) ja kaverisuhteiden huonontumiseen tuo kirjoitus lieneekään vaikuttanut? Miksi moisia mielipiteitä piti vielä julkaista radiossa ja TV:ssä? Millä korjaatte aiheuttamanne vahingon media? Ette millään!
Artikkelissa viitataan keskustelun herättämiseen. Keskustellaan ja taas keskustellaan, kun monessa asiassa olisi pitänyt toimia jo vuosikymmeniä sitten. (saasteet, ilmasto, kasvatus jne.) Ja mistä on keskusteltu eniten: tasa-arvosta ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista, vaikka lupailtiin siirryttävän tärkeämpiin asioihin, kunhan saadaan tietty oikeus homoille tms. Lupaukset petettiin ja vaadittiin yhä enemmän ja enemmän. Vasta korona on hetkeksi? katkaissut (mm. SETAn) vaatimuslistan seuraavien asioiden käsittelyn.

Ettekö te siellä mediassa (politiikassa sama) ymmärrä kuinka juuri te olette ehkä maallisista vaikuttajista pahin yhdenasian liikkeiden syntymiseen ja maailman pirstaloitumiseen vaikuttava taho aina vain kritisoimalla. Mm. media hehkuttaa mielenosoituksia, mellakoita ym. vallassa olevia vastaan. Nyt sitten joku puolue tai henkilö tulee hyvin suosituksi ja pääsee valtaan. Vähän ajan tai pitemmän kuluttua sen/hänen suosio romahtaa ja ollaan ymmällään, nostetaan taas uusi suosioon tai ajaudutaan sekasortoon jne.

Filosofi Juha Varto vuonna 1998 (aivan lopusta muutamia ajatuksia uusinnasta 2013) Kaikki on nykyään suhteellista. Ei saa sanoa mikä on hyvää mikä pahaa. Moraali on kaksinaismoraalia. Puheet ovat tärkeämpiä kuin se, miten asiat ovat eli puheilla peitetään tosiasiat ja se, että ihmisten elämä on tyhjää ja turhaa. Tämä kaksinaamaisuus on suuri taakka lapsille ja he oppivat sellaisia tekniikoita, jotka estävät heidän tulemisen ihmisiksi. Kun kasvatusvelvollisuus on valtiolla (neuvolat, lastentarhat, koulut…) eikä lapsilla (eikä aikuisillakaan) ole henkilökohtaista ohjaajaa/auttajaa, niin kaikki ovat hukassa. Viihde, koulutus, kulutus ym. vie kaiken ajan ja huomion nähdä mikä on välttämätöntä mikä roskaa. Lähes kaikki tietävät itsestään, että asiat ovat näin. YLE Radio 1 uusinta 6.7.2013 klo 12.15-12.45 Arjen mytologiat: Kypsyys. Toimittaja Liisa Veenkivi ja filosofi Juha Varto keskustelevat. (Toisesta jaksosta samaa sarjaa hyvin hajanaisia ajatuksia.) Tekoja on harjoiteltava. Yhdenvertaisuus – oma etu, yhdenvertaisuus – vain minua kohtaan, en minä toisia kohtaan ja yhdenvertaisuus – samat eväät kaikilla, kulttuuri vie pois.)


Olihan nuo filosofin ajatukset yksitoikkoisia kuunnella, koska niissä aina todettiin, että pieleen on menty (sarjassa oli useita yli puolen tunnin jaksoa, tässä osia niistä kahdesta). Nyt koronaviruksen aikaan vasta ihmiset jopa osa poliitikoista, feministeistä, media- ja sateenkaari-ihmisistä alkavat uskoa (toisten jo vuosikymmeniä sitten) annettujen varoitusten aiheellisuuteen. Miksi ei uskottu viimeistään, kun yhden amerikkalaisen pankin asuntolainatöppäilyistä seurasi maailman laajuinen lama, vaan jatkettiin globalisaatiota rahan kiilto silmissä??? Aiemmin avatessamme rahamarkkinat 1991 ja syöksyessämme lamaan, olisi ollut hyvä huomata muuttaa kurssia, mutta ei kun kiireesti vaan EU:hun. Haluttiin aina vain enemmän ja laajemmin riippuvaiseksi muista.
(Yle1 3.8.2019 6 kuvaa: Filosofi Mikko Lahtinen kehui Juha Vartoa.)

Satiirilla saa sananvapauden nimissä aiheuttaa vaikka kolmannen maailmansodan. MIKSI media?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *