Olemme kaksisataa vuotta rakentaneet aina enenevässä määrin kaikenlaisia koneita, laitteita ja automaatteja, joilla teetämme ennen omilla lihaksilla tekemämme työn. Jotta fyysinen kuntomme ei rapistuisi (saataisiin lihaksille lähes sama lihastyö), on jouduttu rakentamaan toiset laitteet kenttineen, ratoineen, jumppasaleineen ja urheiluhalleineen. Täysin järjetöntä. Vielä järjettömämmäksi urheilu on mennyt muuttuessaan ammattimaiseksi kilpaurheiluksi suurine palkkioineen ja kisapaikkoineen (Doha), lieveilmiöineen (Savon Sanomat 5.4.2016: Jo 71 olympiamitalia otettu pois urheilijoilta.), tavallisen kansan siirtyessä katsomoon kaljaa kittaamaan. ((Yle1 28.2.2019 Motocrossissa alkoi 2018 50-kuutioisissa kilpailutoiminta. Nuorimmat kuskit 5v.))
Toisaalta ajateltiin voitavan lyhentää työaikaa ja pidentää lomia, sekä saada aikaa itsensä sivistämiseen (aiemmin olikin työväen- ja seurantaloja, mutta nykyisin enemmän pubeja ja muita biletyspaikkoja). Nyt kuitenkin koneiden ja automaation tuoma taloudellinen hyöty on annettu liian suurelta osin niiden omistajille pääomatuloina ja käyttäjille korkeina palkkoina. (ahtaajat, paperiteollisuuden työntekijät jne.) Koska työpaikat vähenivät teollisuudessa ja maataloudessa, niin tarvittavien työpaikkojen piti syntyä palvelualoille. Näinhän on käynytkin osittain, mutta tuon rahallisen hyödyn tarpeeksi suuri siirtäminen palvelualoille (kuten kunnat ja valtio) jäi siis suorittamatta.
Koska keksimiemme tuotteiden valmistamiseen tarvittavat laitteet, automaatio ja tieto pian leviävät muualle maailmassa, meidän olisi aina keksittävä jotain uutta humpuukia, joka tulisi muotiin erityisesti Kiinassa ja muissa kehittyvissä maissa (varsinkin kotimaahan lyhytikäisiä, uuden mallisia tuotteita). Toisaalta ei me tarvita enää lisää krääsää, vaan meidän pitäisi asiantuntijoiden mukaan alentaa elintasoa maapallon pelastamiseksi. Mitäpä maapallosta ja ihmiskunnasta, kunhan tänään saa seksiä ja alkoholia!
Suurelta osalta omistajista/koneidenkäyttäjistä tämä etu on viety pois kilpailuttamisella. Pienyritykset ja yksityisyrittäjät sekä heidän rahoittajansa on useissa tapauksissa ajettu velkavankeuteen, mutta mitäpä heistä, hehän eivät olekkaan ihmisiä vaan kapitalisteja?
Suurin syy tähän huonoon tilanteeseemme on tietenkin meidän lähes kaikkien ostokäyttäytymisessä. Ostaessamme olemme ensinnäkin työnantajia (palkanmaksajia) ja mahdollisimman vähän maksaessamme (halvimman perässä juostessamme = kilpailuttaessamme) tosi asiassa maksamme tuotteen tekijöille (”parhaassa” tapauksessa itsellemme) mahdollisimman pientä palkkaa. Tämä riistomme on johtanut kehitys/kehittyvissä maissa (siirtomaat 350v. kansainväliset suuryritykset n. 70v.) alipalkkaukseen, lapsityövoiman käyttöön, luonnon saastuttamiseen jne. (Meillä itsellämme em. työttömyyteen, köyhien köyhtymiseen ja rikkaiden rikastumiseen. Eläköön tasa-arvo!) Kauko-Idässä teetämme itsellemme vaatteita, kenkiä ym. ihmisillä, joiden työaika on jopa 15 tuntia päivä ja töitä on 7 päivää viikossa eikä palkka riitä silti elämiseen. Kauhistelemme USA:n orjien asemaa ennen orjuuden poistamista. Kuitenkin itse saatamme omat ”orjamme” vielä selvästi huonompaan asemaan. Olemme siis pahempia, kuin silloiset valkoiset isännät. (Yle 21.1.2019. V. 2018 26 rikkainta omisti yhtä paljon kuin köyhin puolikas maapallon väestöstä. Miljardöörien omaisuus kasvoi 2,5 miljardia/vrk. 3,8 miljardin köyhimmän omaisuus väheni 11%.) Mihin suomalaiset yritykset käyttävät näin saadut voitot? Paulig muun muassa homopornon eli Tom of Finlandin tukemiseen. Mitä me annamme heille: peliriippuvuutta?
Halvimman perässä juokseminen (+yksityisautoilu) on vienyt meiltä lähes kaikki lähipalvelut: kauppa, posti, pankki, julkinen liikenne jne. Eikö kukaan välitä lapsista, vanhuksista, vähempiosaisista? Lähes kaikki tuotanto on siirtynyt aina vain suurempiin yksiköihin ja infra muuttunut yhä herkemmäksi haavoittumiselle. Suunnitellaan vain yhä nopeampia yhteyksiä suurten kaupunkien välille mm. Kuopio – Helsinki (3h), Hki – Turku (1 miljardi €), Hki – Tallinna ja Hki – Tampere (3 miljardia €) junayhteyksiä eikä välillä juuri pysähdellä. Vauhdilla jättimäiseen kauppakeskus Triplaan Pasilaan. Vastaavasti varsinkin linja-autovuoroja on jatkuvasti vähennetty. Monin paikoin kaupunkien ulkopuolella kulkee vain koululaisvuorot. Ainakaan iltaisin ja pyhänseutuina et pääse minnekkään ilman omaa autoa tai taksia.
Totuttuamme laitteisiin, yksityisauto pahimpana esimerkkinä, meidän on vaikea muuttaa tapojamme pois näiden käytöstä. Myöskin uusien tarpeellisten toimintojen aloittaminen on meille yhtä tervanjuontia (= vaikeasti toteutettavaa). Muun muassa jätteiden käsittely ja lajittelu.
Yle uutiset 2.4.2018 klo 20:18 Kiina siirtää teollisuutta Etiopiaan (RIISTOA, RIISTOA)… Huajian-yhtiön kenkätehdas Etiopian pääkaupungin Addis Abeban lounaiskulmassa on nyt Afrikkaa mullistavan muutoksen ytimessä. Tänne rakennetaan uutta teollisuusihmettä Kiinan mallin mukaan. … Huajian-yhtiö valmistaa tehtaassaan 8 000 kenkäparia päivässä, lähinnä Yhdysvaltain markkinoille, tulevaisuudessa myös Eurooppaan. … – Etiopiasta saa paljon raaka-ainetta, kuten lehmän ja lampaan nahkaa. Myös työvoima on erittäin halpaa, ja lisäksi voimme viedä tuotteemme Etiopiasta Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan täysin vero- ja tullivapaasti, Zhang luettelee. … Zhangin mukaan Etelä-Kiinassa tehdastyöntekijöiden palkka on vähintään 600 euroa kuukaudessa, mutta Etiopian tehtaalla keskipalkka on vain 80 euroa kuussa. Ero on huima, 7,5-kertainen. … ((Voi orjaraukkojamme, näin sitä olemme tasa-arvoisia ja inhimillisiä. Meidän se on vain saatava yli 20-kertainen palkka))